Julkaistu: 25.3.2021 | Kirjoittanut: Olli Tammilehto
Vallitsevan koronapolitiikan kriitikoita on monen vaikea ymmärtää: miksi ihmeessä he eivät luota THL:n korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin? Asiantuntijoita on kuitenkin monenlaisia. Virallisen koronatarinan kyseenalaistajat eivät esitä väitteitään mututuntumalta, vaan vetoavat toisiin korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin1, joiden mukaan koronatoimet ovat täydellisessä epäsuhteessa epidemian vaarallisuuteen ja esimerkiksi sulkutilat ja maskien käyttö eivät auta2 vaan johtavat sairauksiin, pahoinvointiin ja kuolemiin3. Eli riippumatta koronakannasta jäljelle jää joka tapauksessa kysymys, miksi yhdet asiantuntijat erehtyvät.
Toisaalta kriitikot tukeutuvat usein viralliseen asiantuntemukseen. THL:n ja vastaavien viranomaisten kantojen yksityiskohdat ja niiden ajallinen vaihtelu tarjoavat paljon ainesta virallisen narratiivin kritisoimiseen. Esimerkiksi viime keväänä THL ei suositellut maskeja niiden heikon suojaavuuden ja niihin liittyvien terveydellisten vaarojen takia. Nyt suosittelee, mutta sanoo, että niitä voidaan turvallisesti käyttää vain noudattamalla ohjeita, joita ei käytännössä pysty noudattamaan4. Itse asiassa monen suomalaisen koronkriitikon keskeinen lähde on ollut THL:n sivusto ja viralliset sairastavuus- ja kuolleisuustilastot.
Mutta jos kriitikot ovat oikeassa, miten on mahdollista, että THL:n yleislinja on edistää virallista koronanarratiivia yhdessä median kanssa? Miten nämä suomalaiset asiantuntijat voisivat erehtyä näin paljon? Ja miksi heidän kollegansa tekevät samat erehdykset niin monessa maassa?
Avaimet erehdyksen ymmärtämiseen ovat globalisaatio ja byrokratia. Maailma ei ole yhdentynyt vain taloudellisesti vaan globalisaatio on tapahtunut myös politiikan tasolla. Ylikansalliset yhtiöt ja niitä edustavat säätiöt ovat ottaneet määräysvaltaansa Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston, Maailman kauppajärjestön ja monet YK-organisaatiot kuten Maailman terveysjärjestön. Tunnetun yhdysvaltalaisen sosiologin William Robinsonin mukaan on syntynyt ylikansallinen kapitalistinen luokka ja ylikansallinen valtio5. Näiden koordinaatioelimiä ovat edellämainittujen lisäksi Maailman talousfoorum, G7 ja G20, Trilateraalinen komissio ja Bilderberg-ryhmä. On sivuseikka, onko Robinsonin nimitys ’ylikansallinen valtio’ sopiva vai ei. Joka tapauksessa tällainen globaali poliittinen järjestelmä on olemassa, sillä on tavattomasti valtaa ja se ei ole tippaakaan demokraattinen.
Kuten normaaleihin valtioihin tähän ylikansalliseen rakennelmaan kuuluu valtava byrokratia. Se työskentelee monenlaisten kansainvälisten järjestöjen päämajoissa. Sillä on erilaisten sopimusten, urakierron ja epävirallisten käytäntöjen kautta hyvin paljon valtaa siihen, mitä kansalliset byrokratiat kannattavat ja tekevät. Siksi tämän kansainvälisen virkakoneiston lonkerot ulottuvat lähes jokaisen valtion sisälle. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestöllä on käytössään valtioita sitovaan kansainväliseen oikeuteen kuuluva Kansainvälisen terveyssäännöstö6.
Olennaista tässä yhteydessä on ymmärtää byrokratian yleinen vaikutus ihmisiin: se opettaa koneiston sisällä työskentelevät ihmiset olemaan ajattelematta itsenäisesti ja tekee siksi heidät tyhmiksi. Tunnettu teologi ja natsihallinnon aktiivinen vastustaja Dietrich Bonhoeffer kirjoittaa vankilakirjeissään: ”Eräitten valta tarvitsee toisten tyhmyyttä. Tapahtumien kulku ei ole se, että tietyt (esimerkiksi älylliset) kyvyt ihmisessä yhtäkkiä surkastuisivat tai katoaisivat, vaan vallankeskityksessä ihmiseen kohdistuva suunnaton paine riistää hänen sisäisen itsenäisyytensä ja hän luopuu – enemmän tai vähemmän tietoisesti – omasta asennoitumisestaan elämän lakeihin.”7
Klassikkososiologi Max Weber viittaa samaan ilmiöön ja kirjoittaa, että byrokratiat ovat ”juoksettunutta henkeä”8. Tunnettu antropologi David Graeber on samoilla linjoilla: ”Byrokratia ei ole niinkään tyhmyyden tai välinpitämättömyyden muoto vaan pikemminkin tapa organisoida tilanteita, jotka jo ovat tyhmyyden ja rakenteellisen väkivallan läpitunkemia. Byrokratia toimii kuten tyhmyys jättämällä huomiotta tilanteen sävyt ja yksityiskohdat ja pelkistäen kaiken mekaanisiin tai tilastollisiin kaavoihin.”9
Byrokratian sisällä ja sen vaikutuksesta syntyy myös ”byrokraattista tiedettä”. Tästä USA:n ydinase- ja ydinvoimaohjelmaa tutkinut australialainen yhteiskuntatieteilijä ja filosofi Joseph Camilleri kirjoitti jo 1980-luvulla10. Valtajärjestelmään organisatorisesti liittyvä byrokraattinen tiede luotiin toisen maailmansodan aikana, kun tutkijat valjastettiin atomipommiohjelmiin ja muihin sotaponnisteluihin. Tavallaan osassa tieteen harjoitusta palattiin ”esi-galileilaiseen”, organisaatioiden sovinnaistiedon aikaan. Kuten katolisen kirkon valta-aikana käsityksen hyväksyttävyyden ratkaisee sen sopivuus valtajärjestelmän etuihin sen sijaan, että ”parhaimman argumentin pakoton pakko” ohjaisi tiedonmuodostusta.
Erityisen voimakasta tämä byrokraattinen tiede on ollut 50 viime vuoden aikana instituutioissa, joiden tarkoitus on ollut edistää ihmisten terveyttä. Autoritäärinen henki ja byrokraattiset säännöt ovat kahlinneet lääkäreitä ja tutkijoita. He eivät ole voineet tai uskaltaneet poiketa vallitsevasta ”totuudesta”, vaikka tutkimustulokset ja käytännön kokemusperäinen tieto näyttäisivät sitä vaativan.11
Globaalin terveysvirkakoneiston vaikutusta vahvistaa se, että monien maiden terveys- ja sairausbyrokratian johtajien uraan kuuluu työskentely kansainvälisissä organisaatioissa. Esimerkiksi THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on työskennellyt Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksessa ja toimii edelleen sen tehtävissä Suomessa. Hän on myös WHO:n vallankäytön mahdollistavan Kansainvälisen terveyssäännöstön Suomen ”käskynhaltija”.12
THL:n johtava rokotusasiantuntija Hanna Nohynek on työskennellyt asiantuntijana mm. WHO:ssa, EU:ssa, Kansainvälisessä rokotustutkimusinstituutissa ja Rokotusliitto GAVI:ssa13. Hän on tällä hetkellä WHO:n rokotuksista vastaavan strategisen asiantuntijaneuvonantajaryhmän (Strategic Advisory Group of Experts on Immunization) jäsen14.
Byrokratian rinnalla virallisten asiantuntijoiden mahdollista väärässä olemista selittää korruptio. Lääke- ja rokoteyhtiöt turmelevat terveydenhoitojärjestelmää kaikilla tasoilla15. Korruptio ulottuu myös lääketieteellisen tiedon tuotantoon. Maailman arvostetuimman lääketieteellisen journaalin Lancetin päätoimittaja Richard Horton totesi vuonna 2004: ”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuudelle työtä tekeviä tiedon pesijöitä.” Niin ikään arvostetun British Medical Journal -tiedelehden päätoimittajana 25 vuotta vaikuttanut Richard Smith kirjoitti puolestaan samana vuonna: ”Lääketieteelliset journaalit ovat lääkeyhtiöiden markkinointiosaston lisäke”.16
Korruption yksi muoto on ”pyöröovi-ilmiö”: samat ihmiset ovat johtavissa asemissa vuoroin yksityisissä yhtiöissä, vuoroin näitä yhtiöitä valvovissa, terveyspolitiikasta päättävissä ja rokotetilauksia tekevissä valtiollisissa elimissä. Tästä esimerkki on THL:n infektiotautien torjunta- ja rokotusyksikön päällikkö Taneli Puumalainen, joka oli vuosina 2007-2012 GSK Biological -yhtiön lääketieteellinen johtaja17. Yhtiö on GlaxoSmithKline-lääkekonsernin rokotteita tuottava haara. GSK on maailman kuudenneksi suurin rokotteiden valmistaja. Se on usein jäänyt kiinni korruptiosta. Vuonna 2012 se joutui maksamaan kolme miljardia dollaria korvauksia räikeistä korruptiorikoksista ja lääkkeiden vaarallisuustietojen pimittämisestä18. THL:n Hanna Nohynek puolestaan on ollut teknisenä neuvonantajana Pfizer, Novartis ja Sanofi Pasteur -rokoteyhtiöissä19.
Eli siis globaali byrokratia ja sen luoma tyhmyys sekä suuryhtiöiden harjoittama tieteen ja joidenkin ihmisten korruptoiminen voi selittää sen, miksi viralliset terveys- ja sairausasiantuntijat voivat olla väärässä. Nämä ihmiset voivat hyvinkin uskoa tekevänsä hyvää. Mitään laajaa tuhansia tai miljoonia ihmisiä kattavaa maailmanlaajuista salaliittoa ei tarvita sellaisen terveyspolitiikan luomiseen, joka ei edistä terveyttä vaan muita päämääriä. Nämä päämäärät taas muotoutuvat ylikansallisen kapitalistisen luokan yhteistyöelimissä, joille ihmisten sijasta tärkeintä on suurten ylikansallisten yhtiöiden terveys ja hyvinvointi.
Olli Tammilehto
Lähteitä
Bonhoeffer, Dietrich: Kirjeitä vankilasta 1943-44. Porvoo: Kirjaneliö, 1991.
Camilleri, Joseph A: The State and Nuclear Power, Conflict and Control in the Western World. Brighton: Harvester, 1984.
Graeber, David: The Utopia of Rules, On Technology, Stupidity, and the Secret Joys of Bureaucracy. Brooklyn: Melville House, 2015.
———: ”Vallankumous käännetyssä järjestyksessä”. Niin & Näin 16, nro 4 (2009): 69–79.
Hanna Nohynek: ”Hanna Nohynek”. LinkedIn. Viitattu 24.3.2021. https://www.linkedin.com/in/hanna-nohynek-a625a421/.
Heidi Wikström: ”Keisarilla on maski mutta ei vaatteita”. Lääkärilehti, 16.11.2020. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/keisarilla-on-maski-mutta-ei-vaatteita/?public=324904df6929f7f13c5ad898e106ee60.
Illich, Ivan: Medical Nemesis, The Expropriation of Health. New York: Pantheon, 1976. https://ratical.org/ratville/AoS/MedicalNemesis.pdf.
Off-Guardian: ”ANOTHER 10 Experts Questioning the Coronavirus Panic”. Off-Guardian, 6.10.2020. https://off-guardian.org/2020/10/06/another-10-experts-questioning-the-coronavirus-panic/.
Olli Tammilehto: ”Sulkutila on turha ja vahingollinen”. Huomioita ja kommentteja, 28.2.2021. http://www.tammilehto.info/blogi/2021/02/28/sulkutila-on-turha-ja-vahingollinen/.
O’Mahony, Seamus: Can Medicine Be Cured? The Corruption of a Profession. London: Head of Zeus, 2019.
Puumalainen, Taneli: ”Taneli Puumalainen”. LinkedIn. Viitattu 10.3.2021. https://www.linkedin.com/in/taneli-puumalainen-49653088/.
Robinson, William I: A Theory of Global Capitalism: Production, Class, and State in a Transnational World. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2004.
Salminen, Mika: ”Mika Salminen”. LinkedIn. Viitattu 10.3.2021. https://www.linkedin.com/in/salminenmika/?originalSubdomain=fi.
Smith, Richard: ”Medical Journals Are an Extension of the Marketing Arm of Pharmaceutical Companies”. PLOS Medicine 2, nro 5 (17.5.2005): e138. doi:10.1371/journal.pmed.0020138.
Tammilehto, Olli: ”Koronapolitiikan miljoonat uhrit”. Olli Tammilehdon kirjoituksia, 10.12.2020. http://tammilehto.info/koronapolitiikan-uhrit-net101.php.
THL: ”Mika Salminen”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 10.3.2021. https://thl.fi/fi/thl/organisaatio/johtoryhma/mika-salminen.
Vainshelboim, Baruch: ”Facemasks in the COVID-19 era: A health hypothesis”. Medical Hypotheses 146 (1.2021): 110411. doi:10.1016/j.mehy.2020.110411.
Weber, Max: Wirtschaft und Gesellschaft, Grundrisse der verstehenden Soziologie. Tübingen: J. C. B. Mohr, 1972. http://www.textlog.de/weber_wirtschaft.html.
WHO: ”Members – Strategic Advisory Group of Experts on Immunization”. World Health Oraganization. Viitattu 24.3.2021. https://www.who.int/groups/strategic-advisory-group-of-experts-on-immunization/members.
Wikipedia contributors: ”GlaxoSmithKline”. Wikipedia, 5.3.2021. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=GlaxoSmithKline&oldid=1010465097.
———: ”International Health Regulations”. Wikipedia, 30.1.2021. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=International_Health_Regulations&oldid=1003782905.
Loppuviitteet:
1Off-Guardian: ”ANOTHER 10 Experts Questioning the Coronavirus Panic”, Off-Guardian, 6.10.2020, https://off-guardian.org/2020/10/06/another-10-experts-questioning-the-coronavirus-panic/.
2Ks. esim. Olli Tammilehto: ”Sulkutila on turha ja vahingollinen”, Huomioita ja kommentteja, 28.2.2021, http://www.tammilehto.info/blogi/2021/02/28/sulkutila-on-turha-ja-vahingollinen/; Baruch Vainshelboim: ”Facemasks in the COVID-19 era: A health hypothesis”, Medical Hypotheses 146 (1.2021): 110411, doi:10.1016/j.mehy.2020.110411.
3Olli Tammilehto: ”Koronapolitiikan miljoonat uhrit”, Olli Tammilehdon kirjoituksia, 10.12.2020, http://tammilehto.info/koronapolitiikan-uhrit-net101.php.
4Heidi Wikström: ”Keisarilla on maski mutta ei vaatteita”, Lääkärilehti, 16.11.2020, https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/keisarilla-on-maski-mutta-ei-vaatteita/?public=324904df6929f7f13c5ad898e106ee60.
5William I Robinson: A Theory of Global Capitalism: Production, Class, and State in a Transnational World (Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2004).
6Wikipedia contributors: ”International Health Regulations”, Wikipedia, 30.1.2021, https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=International_Health_Regulations&oldid=1003782905.
7Dietrich Bonhoeffer: Kirjeitä vankilasta 1943-44 (Porvoo: Kirjaneliö, 1991).
8Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft, Grundrisse der verstehenden Soziologie (Tübingen: J. C. B. Mohr, 1972), http://www.textlog.de/weber_wirtschaft.html.
9David Graeber: ”Vallankumous käännetyssä järjestyksessä”, Niin & Näin 16, nro 4 (2009): 69–79; David Graeber: The Utopia of Rules, On Technology, Stupidity, and the Secret Joys of Bureaucracy (Brooklyn: Melville House, 2015).
10Joseph A Camilleri: The State and Nuclear Power, Conflict and Control in the Western World (Brighton: Harvester, 1984).
11Lääketieteen autoritaarisuudesta ja byrokraattisuudesta: Seamus O’Mahony: Can Medicine Be Cured? The Corruption of a Profession (London: Head of Zeus, 2019); Ivan Illich: Medical Nemesis, The Expropriation of Health (New York: Pantheon, 1976), https://ratical.org/ratville/AoS/MedicalNemesis.pdf.
12Mika Salminen: ”Mika Salminen”, LinkedIn, viitattu 10.3.2021, https://www.linkedin.com/in/salminenmika/?originalSubdomain=fi; THL: ”Mika Salminen”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, viitattu 10.3.2021, https://thl.fi/fi/thl/organisaatio/johtoryhma/mika-salminen.
13Hanna Nohynek: ”Hanna Nohynek”, LinkedIn, viitattu 24.3.2021, https://www.linkedin.com/in/hanna-nohynek-a625a421/.
14WHO: ”Members – Strategic Advisory Group of Experts on Immunization”, World Health Oraganization, viitattu 24.3.2021, https://www.who.int/groups/strategic-advisory-group-of-experts-on-immunization/members.
15Ks. esim. O’Mahony, Can Medicine Be Cured?
16Richard Smith: ”Medical Journals Are an Extension of the Marketing Arm of Pharmaceutical Companies”, PLOS Medicine 2, nro 5 (17.5.2005): e138, doi:10.1371/journal.pmed.0020138.
17Taneli Puumalainen: ”Taneli Puumalainen”, LinkedIn, viitattu 10.3.2021, https://www.linkedin.com/in/taneli-puumalainen-49653088/.
18Wikipedia contributors: ”GlaxoSmithKline”, Wikipedia, 5.3.2021, https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=GlaxoSmithKline&oldid=1010465097.
19Hanna Nohynek, ”Hanna Nohynek”.